Taloyhtiön aitaurakka, 500 metriä väliaitaa

Puoli kilometriä aitaa on eri työ kuin kolmekymmentä metriä

Pertunpellontien kohteessa uusittiin 500 juoksumetriä väliaitaa asuntojen välisiin pihoihin. Se on suurin yksittäinen aitaurakkamme, ja se on määrä, jossa kaikki suunnittelun virheet moninkertaistuvat: väärin valittu malli toistuu viisisataa kertaa, ja huonosti suunniteltu työjärjestys tarkoittaa, että joku asukas odottaa pihansa palautumista viikkoja.

Aitatyypiksi valittiin vaaleanharmaa vaakarima-aita. Se antaa näkösuojan istuma-asennossa mutta ei tee pihoista laatikoita – vaakarima vie vähemmän tilaa katseessa kuin umpiaita, ja vaalea sävy heijastaa valoa pihan perälle sen sijaan että imisi sen. Pienessä rivitalopihassa tämä ero on huomattava. Lue lisää väliaidoista ja väliaitojen uusimisesta taloyhtiössä.

Kohteen tiedotToteutus
SijaintiPertunpellontie, Helsinki
KohdetyyppiTaloyhtiö, asuntojen väliset pihat
AitatyyppiVaaleanharmaa vaakarima-aita
ToteutustapaKaikki väliaidat samalla urakalla
Pituus500 jm
Valmistunutkesäkuu 2026
Talon numeroa ei julkaista. Katso muut kohteet: referenssikohteet.
Vaaleanharmaa vaakarima-aita taloyhtiön pihalla, Pertunpellontie, Helsinki
Vaaleanharmaa vaakarima-aita taloyhtiön pihalla, Pertunpellontie, Helsinki

Kolme asiaa, jotka ratkaisevat taloyhtiön aitaurakan onnistumisen

  1. Päätös tehdään oikeassa paikassaVäliaitojen uusiminen on lähtökohtaisesti yhtiön kunnossapitoa, jolloin päätöksen tekee hallitus tai yhtiökokous vastuunjaon mukaan – ei yksittäinen osakas, vaikka aita olisi hänen hallinnassaan olevalla pihalla. Väärässä paikassa tehty päätös on yleisin syy siihen, että urakka pysähtyy puolivälissä. Ks. kuka päättää taloyhtiön aidasta.
  2. Kaikki aidat tehdään kerralla ja samannäköisiksiKun väliaitoja uusitaan yksi kerrallaan sitä mukaa kun ne lahoavat, pihasta tulee tilkkutäkki ja jokainen erä hinnoitellaan erikseen. Viidensadan metrin urakassa ero on ratkaiseva: mitat, väri ja korkeus ovat samat koko yhtiössä, ja kertaluonteinen urakka on helpompi budjetoida kuin vuosittain toistuva korjaus.
  3. Asukkaat tietävät päivänsä etukäteenVäliaita asennetaan asukkaan omalle pihalle. Työjärjestys sovitaan asunnoittain ja jokainen tietää, minä päivänä hänen pihallaan ollaan – tämä yksi asia ratkaisee, muistetaanko urakka onnistuneena vai häiriönä. Yhden asunnon väliaita on tyypillisesti alle päivän työ, ja piha on käytössä saman illan aikana.

Mitä 500 metriä tarkoittaa käytännössä

Suuri urakka ei ole pieni urakka moneen kertaan. Kolme asiaa muuttuu:

  • Materiaali tilataan kerralla, ei erissä. Sama tuotantoerä tarkoittaa, että puutavaran sävy ja rimoituksen mitat ovat identtiset koko yhtiössä. Erissä tilattu aita ei koskaan täsmää täysin, ja ero näkyy juuri siellä missä kaksi pihaa kohtaavat.
  • Työmaa liikkuu, ei leiriydy. Purku, perustus ja asennus etenevät samassa järjestyksessä pihasta toiseen, jolloin yhdelläkään asukkaalla ei ole keskeneräistä pihaa pitkään. Materiaalia ei varastoida pihoille vaan tuodaan sitä mukaa kun sitä tarvitaan.
  • Aikataulu kestää sään. Puolen kilometrin urakassa sadepäivät ovat väistämättömiä, joten aikatauluun rakennetaan pelivaraa etukäteen sen sijaan että se otettaisiin lopusta.

Aidan korkeus Helsingissä

Helsingin rakennusjärjestys erottaa toisistaan tonttien välisen aidan ja katua vasten tulevan aidan. Taloyhtiön sisäisiin väliaitoihin – asunnosta toiseen – ei sovelleta samaa rajaa, koska ne ovat saman tontin sisällä: niistä päätetään yhtiössä, ei rakennusvalvonnassa.

Aidan suurin korkeus Helsingissä

Helsingin voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan. Kaavion mittakaava: 1 metri = 33,25 %.

2,0 m
1,5 m
1,0 m
1,6 m
Tonttien välinen aita
1,2 m
Katua tai tietä vasten
Tontin raja naapuriinKatutilaSaman tontin sisäiset väliaidat: yhtiön oma päätös

Mitä Helsingissä kannattaa tietää

  • Näkemäalueesta ei ole omaa mittaa. Helsingin rakennusjärjestyksessä ei ole vastaavaa 0,8 metrin näkemärajaa kuin Espoossa tai Lohjalla, mutta liittymän näkyvyys on silti arvioitava.
  • Kustannusjakoa ei ole määrätty. Kustannusten jakaminen naapurin kanssa on maaseutukuntien rakennusjärjestysten piirre – Lohjalla, Nurmijärvellä, Keravalla, Tuusulassa ja Siuntiossa – ei pääkaupunkiseudun. Helsingissä rajalle tuleva aita on naapureiden keskinäinen sopimus.
  • Rakennusjärjestys on vuodelta 2023 eli maankäyttö- ja rakennuslain ajalta. Uusi rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan 1.1.2025, joten varmista voimassa oleva käytäntö rakennusvalvonnasta.

Lähde: Helsingin voimassa oleva rakennusjärjestys, tarkistettu syyskuussa 2026. Kaikkien 12 kunnan mitat: aidan rakentamislupa.

Mitä tarjouspyynnössä kannattaa kysyä

Taloyhtiön aitatarjoukset menevät helposti vertailukelvottomiksi, koska eri urakoitsijat rajaavat työn eri tavalla. Yksi tarjous voi sisältää vanhan aidan purun ja jätemaksut, toinen ei – ja silloin halvempi tarjous ei ole halvempi. Nämä viisi asiaa kannattaa pyytää jokaiselta samalla tavalla eriteltynä:

  • Aitametrit ja korkeus asunnoittain, ei vain yhteissummana.
  • Sisältyykö vanhan aidan purku ja jätteen vienti – tämä on yleisin ero tarjousten välillä.
  • Perustustapa ja se, mitä tehdään jos maaperä osoittautuu odotettua hankalammaksi.
  • Aikataulu asunnoittain ja se, miten asukkaita tiedotetaan.
  • Takuu ja mitä se kattaa – materiaali, työ vai molemmat.

Kilpailutuksen vaiheet käydään läpi sivulla aitaurakan kilpailutus taloyhtiössä.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka päättää taloyhtiön väliaitojen uusimisesta?

Väliaidat ovat yleensä yhtiön kunnossapitovastuulla, jolloin päätös tehdään hallituksessa tai yhtiökokouksessa sen mukaan, mitä yhtiöjärjestys ja vastuunjakotaulukko sanovat. Yksittäinen osakas ei voi päättää oman pihansa väliaidasta. Tarkemmin: kuka päättää taloyhtiön aidasta.

Voiko väliaidat uusia yksi kerrallaan?

Voi, mutta lopputulos on epätasainen ja jokainen erä hinnoitellaan erikseen. Yhdellä urakalla saadaan sama malli, sama korkeus ja sama väri koko yhtiöön – ja isossa kohteessa myös sama tuotantoerä, jolloin puutavaran sävy täsmää.

Kuinka kauan 500 metrin urakka kestää?

Työ etenee asunto kerrallaan sovitussa järjestyksessä, ja yhden asunnon väliaita on tyypillisesti alle päivän työ. Yksittäisen asukkaan kannalta häiriö on siis lyhyt, vaikka koko yhtiön urakka kestää pidempään. Tarkka aikataulu riippuu kohteesta ja säästä, ja se sovitaan etukäteen.

Tarvitaanko taloyhtiön väliaidoille lupa?

Saman tontin sisäiset asuntojen väliset aidat eivät yleensä vaadi rakennusvalvonnan lupaa – ne ovat yhtiön oma päätös. Lupa-asiat koskevat tontin rajalle ja katutilaan tulevia aitoja. Ks. aidan rakentamislupa.

Mikä aitatyyppi sopii rivitalon väliaidaksi?

Vaakarima antaa näkösuojan istuma-asennossa mutta pitää pihan avoimen tuntuisena – siksi se on rivitalopihassa yleisin. Umpiaita antaa täyden näkösuojan mutta saa pienen pihan tuntumaan pienemmältä. Ks. väliaidat.

takuu-2-vuotta