Aidan rakentamislupa Uudellamaalla

Korkeusraja ei tule laista — se tulee kunnan rakennusjärjestyksestä

Aidan rakentamislupa on kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta koko Uudellamaalla. Rakentamislaki (751/2023) säätää menettelyn, mutta sallitun aidan korkeuden määrää kunta omassa rakennusjärjestyksessään. Siksi raja on Lohjalla 1,2 metriä ja naapurikunnassa Kirkkonummella 2,0 metriä — samalle aidalle, samana vuonna.

Tälle sivulle on koottu 12 kunnan voimassa olevat korkeusrajat yhteen taulukkoon. Tieto on tarkistettu kuntien omista rakennusjärjestyksistä syyskuussa 2026. Se kannattaa lukea ennen kuin mitat lyödään lukkoon, koska liian korkean aidan madaltaminen jälkikäteen maksaa koko urakan verran.

Kuntakohtaiset korkeusrajat

Taulukossa on aidan lupavapaa enimmäiskorkeus kussakin kunnassa. Kunnan nimestä pääset kyseisen alueen sivulle, jossa on tarkemmat tiedot ja hintaesimerkit.

Aidan lupavapaa enimmäiskorkeus kunnan rakennusjärjestyksen mukaan, tilanne syyskuussa 2026. Korkeus mitataan tukimuureineen. Asemakaava voi asettaa tonttikohtaisesti tiukemmat ehdot, ja se menee rakennusjärjestyksen edelle.
Kunta	Tonttien välinen	Katua vasten	Näkemäalue	Kustannukset puoliksi	Rakennusjärjestys
Lohja	1,2 m	1,2 m	0,8 m	Kyllä	Vuodelta 2015, ei päivitetty rakentamislain mukaiseksi
Espoo	1,6 m	1,2 m	0,8 m	Ei	Voimaan 1.1.2012. Uudistus vireillä, tavoite 12/2026
Helsinki	1,6 m	1,2 m	—	Ei	Voimaan 7.6.2023. Uudistusehdotus ollut nähtävillä
Kauniainen	1,6 m	1,2 m	—	Ei	Voimaan 22.1.2026, rakentamislain mukainen
Vantaa	1,6 m	1,2 m	—	Ei	Voimaan 1.1.2011, ei päivitetty. Luonnos 5.5.2026
Kerava	1,5 m	1,2 m	0,6 m	Kyllä	Voimaan 1.1.2025, rakentamislain mukainen
Kirkkonummi	2,0 m	2,0 m	—	Ei	Voimaan 1.10.2025, rakentamislain mukainen
Tuusula	1,5 m	1,5 m	0,8 m	Kyllä	Voimaan 17.10.2025, rakentamislain mukainen
Järvenpää	1,5 m	1,2 m	0,8 m	Ei	Voimaan 1.1.2026, rakentamislain mukainen
Nurmijärvi	1,2 m	1,2 m	0,9 m	Kyllä	Vuodelta 2013. Uusi luonnos oli nähtävillä 2026
Vihti	ei rajaa	ei rajaa	—	Ei	Voimaan 2025, rakentamislain mukainen
Siuntio	ei rajaa	ei rajaa	—	Kyllä	Vuodelta 2019. Luonnoksessa 1,6 m kaikille rajoille

Miksi rajat eroavat näin paljon?

Ero ei ole sattumaa vaan seurausta siitä, että kunnat ovat eri vaiheissa rakennusjärjestystensä päivittämisessä. Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, ja jokainen kunta uudistaa oman järjestyksensä omassa aikataulussaan.

Käytännössä kuntia on kolmea lajia. Jo päivittäneet — Kerava, Kirkkonummi, Tuusula, Järvenpää, Kauniainen ja Vihti — puhuvat rakentamisluvasta. Vielä päivittämättömät — Espoo, Helsinki, Vantaa, Lohja, Nurmijärvi ja Siuntio — käyttävät yhä vanhoja lupanimikkeitä, vaikka aineelliset korkeusmääräykset ovat voimassa. Kolmas ryhmä on kiinnostavin: Vihti ja Siuntio poistivat numeeriset korkeusrajat kokonaan, jolloin korkeus ratkeaa asemakaavasta ja tapauskohtaisesta harkinnasta.

Tämän takia netissä kiertävä yleisohje ”aidan saa rakentaa 1,5 metriin asti ilman lupaa” on useimmiten väärin. Se piti paikkansa jossain kunnassa jonain vuonna.

Sama laki, sama maakunta — ja silti 1,2–2,0 metrin ero

Tonttien väliselle rajalle sallittu enimmäiskorkeus ilman lupaa. Korkeus metreinä.

2,0 m

1,6 m

1,2 m

● Lohja · Nurmijärvi

1,5 m

● Kerava · Tuusula · Järvenpää

1,6 m

● Espoo · Helsinki · Kauniainen · Vantaa

2,0 m

● Kirkkonummi

ei rajaa

▲ Vihti · Siuntio — korkeus ratkeaa tapauskohtaisesti

Rakennusjärjestyksessä nimetty enimmäiskorkeus Ei numeerista rajaa — kysy rakennusvalvonnasta

Kolme asiaa, jotka pätevät kunnasta riippumatta

Korkeusraja ei tule laista vaan kunnan rakennusjärjestyksestä. Siksi naapurikuntien rajat eroavat: Lohjalla 1,2 metriä, Kirkkonummella 2,0 metriä. Rakentamislaki 751/2023 säätää menettelyn, kunta korkeuden.
Asemakaava menee rakennusjärjestyksen edelle. Tonttikohtainen kaavamääräys voi asettaa tiukemman rajan tai kieltää aidan kokonaan. Tämä on yleisin syy siihen, että taulukon luku ei päde omalla tontilla.
Suojelualueilla lupavapaus ei päde. Esimerkiksi Järvenpäässä ja Nurmijärvellä myös matala aita vaatii rakentamisluvan RKY-alueella, ja Kauniaisten RKY-alueella sallitaan vain enintään 0,8 metrin luonnonkivinen rakennelma.

Taulukko on koottu kuntien voimassa olevista rakennusjärjestyksistä syyskuussa 2026. Kunnat päivittävät järjestyksiään parhaillaan rakentamislain takia, joten varmista voimassa oleva käytäntö oman kuntasi rakennusvalvonnasta ennen työn aloittamista. Selvitämme lupa-asian tarvittaessa osana urakkaa.

Näin selvität oman tilanteesi viidessä vaiheessa

Taulukko kertoo lähtökohdan, mutta oman tontin tilanne ratkeaa näin:

Katso ensin asemakaava, ei rakennusjärjestystäTonttikohtainen kaavamääräys menee rakennusjärjestyksen edelle. Kaavaotteen saa kunnan karttapalvelusta tai rakennusvalvonnasta. Tämä on yleisin syy siihen, ettei taulukon luku päde omalla tontilla.
Tarkista korkeus taulukostaJos suunniteltu aita jää kuntasi rajan alle eikä kaava sano muuta, lupaa ei yleensä tarvita. Muista että korkeus mitataan tukimuureineen ja rinnetontilla useimmiten matalammalta puolelta.
Katso missä aita seisooKatua tai puistoa vasten aita on lähes kaikkialla tehtävä perustuksineen kokonaan omalle puolelle. Rajalle rakennettaessa moni kunta vaatii kirjallisen sopimuksen naapurin kanssa — osassa kuntia riittää, että aita on riittävän kaukana rajasta.
Tarkista näkemäalueet ja suojelumerkinnätRisteyksen tai ajoliittymän läheisyydessä raja on matalampi. RKY- ja suojelualueilla lupavapaus ei välttämättä päde lainkaan.
Soita rakennusvalvontaan ennen tilaustaYksi puhelu maksaa nolla euroa. Väärän korkuisen aidan purkaminen ja uudelleen rakentaminen maksaa koko urakan verran. Teemme tämän tarvittaessa puolestasi osana urakkaa.

Kustannusjako yllättää monet

Yleinen käsitys on, että naapuri on aina velvollinen maksamaan puolet rajalle tulevasta aidasta. Näin ei ole. Velvoite on kirjattu vain osaan rakennusjärjestyksistä: sellainen on Lohjalla, Keravalla, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Siuntiossa — ja näissä kunnissa erimielisyyden ratkaisee viime kädessä rakennusvalvontaviranomainen.

Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Vantaalla, Vihdissä ja Järvenpäässä vastaavaa pykälää ei ole. Siellä kustannusjako jää naapureiden sopimuksen varaan, eikä rakennusjärjestys tarjoa ratkaisusääntöä jos sopua ei synny. Sopimus kannattaa siis tehdä kirjallisena ennen tilausta — teemme tarjouksen muodossa, jonka voi antaa naapurille sellaisenaan.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko aidalle rakentamislupa?

Riippuu korkeudesta ja kunnasta. Tavanomainen piha-aita jää useimmissa kunnissa lupavapauden piiriin, kun se alittaa kunnan rakennusjärjestyksessä nimetyn korkeuden. Raja vaihtelee 1,2 metristä 2,0 metriin naapurikuntienkin välillä, ja osassa kuntia numeerista rajaa ei ole lainkaan. Yllä oleva taulukko näyttää tilanteen kunnittain.

Mikä muuttui, kun rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025?

Rakentamislaki (751/2023) korvasi vanhat toimenpideluvan ja rakennusluvan yhdellä rakentamisluvalla. Itse korkeusrajat eivät tulleet laista vaan kunnan rakennusjärjestyksestä, joten ne eivät muuttuneet automaattisesti. Käytännön seuraus on sekava välivaihe: osa kunnista on jo päivittänyt järjestyksensä, osalla on yhä voimassa vanhan lain aikainen teksti vanhoine lupanimikkeineen.

Kuka maksaa naapurin rajalle tulevan aidan?

Tämä on kysymys, johon moni odottaa väärää vastausta. Osassa kuntia rakennusjärjestys velvoittaa molemmat naapurit osallistumaan rajalle sijoittuvan aidan tekemiseen ja kunnossapitoon puoliksi kumpikin — näin on esimerkiksi Lohjalla, Keravalla, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Siuntiossa. Pääkaupunkiseudulla vastaavaa pykälää ei ole: Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Vantaalla, Vihdissä ja Järvenpäässä kustannusjako jää sopimuksen varaan. Siellä kirjallinen sopimus on ainoa, joka pitää.

Mitä tapahtuu, jos aita on rakennettu liian korkeaksi?

Rakennusvalvonta voi vaatia aidan madaltamista tai purkamista, ja naapuri voi tehdä asiasta ilmoituksen. Kustannus lankeaa aidan rakentajalle. Tämä on syy siihen, miksi yksi puhelu rakennusvalvontaan ennen tilausta on halvin vaihe koko projektissa.

Mitataanko korkeus maasta vai tukimuurin päältä?

Useimpien kuntien määräys koskee aitaa tukimuureineen, eli tukimuuri lasketaan korkeuteen mukaan. Rinnetontilla mittaustapa vaihtelee — esimerkiksi Järvenpäässä korkeus mitataan nimenomaan aidan matalammalta puolelta. Tämä yksityiskohta ratkaisee yllättävän usein, mahtuuko aita rajan alle.

Entä jos aitaa ei rakenneta aivan rajalle?

Moni kunta katsoo, ettei aita ole raja-aita, jos se on riittävän kaukana rajasta — jolloin naapurin suostumusta ei tarvita. Etäisyysvaatimus vaihtelee: Nurmijärvellä ja Järvenpäässä vähintään puolet aidan korkeudesta, Tuusulassa vähintään 0,8 metriä, Keravalla samoin 0,8 metriä.

Selvitättekö lupa-asian puolestamme?

Kyllä. Tarkistamme kohteen korkeusrajan ja kaavamääräykset mittauskäynnin yhteydessä ja hoidamme tarvittaessa yhteydenpidon rakennusvalvontaan osana urakkaa. Tarjouksesta näkyy aidan korkeus ja sijainti rajaan nähden, joten sen voi liittää sellaisenaan naapurin kuulemiseen.

Aiheesta lisää

Kerro kohteen sijainti ja arvioitu pituus, niin käymme mittaamassa ja laskemme hinnan.

Pyydä tarjous